31.12.2021

PIMULLE KOTI...?


Tämä asia taas tovin ollut ajatuksissa, joten nostetaanpa uudelleen esille..

Pimu on 6-vuotias, sterkattu, ihanaakin ihanampi tyttönen, joka rakastaa sylissä pötköttelyä sekä oman ihmisen läheisyyttä ja ottaa kaikki kotiin tulevat vieraat ihmiset myös avosylin vastaan. Kotioloissa todella rauhallinen, osaa olla yksin eikä pode minkään asteista eroahdistusta. Haasteet tulevat vastaan tilanteissa, kun näin kasvattajana toimiessa meillä säännöllisesti vierailee sijoituskoiria; joko hoidossa, näyttelyreissujen yhteydessä tai mammalomilla. Pimu on melko dominoiva, omistushaluinen ja reviiritietoinen, sen vuoksi joskus on vaikea vierailevaa narttua hyväksyä joukkoon. Reviiritietoisuus sekä reaktiivisuus on havaittavissa myös kotimaisemissa lenkkeillessä, jolloin vastaantuleva koira aiheuttaa voimakkaan kiihtymystilan kera metelin. Mutta esim. näyttelyreissuilla vastaavat tilanteet eivät ole tuottaneet hankaluuksia, silloin on lähinnä innostusta ilmassa. Tämä käytös ei tietysti ole lenkkeillessä kovin hyvänä esimerkkinä muille laumanjäsenille.
Pimu on ollut aina perusterve yhtä korvatulehdusta lukuunottamatta. Mutta selkämuutoksen ja/tai lonkan (LTV4, VA1, lonkat B/D) vuoksi satunnaisesti kärsinyt kivusta, johon syönyt tarvittaessa kipulääkettä. Tilanne on nyt pitkään ollut hyvä, mutta aiempi pitkäaikainen kipu lienee ollut osasyynä käytöksen muokkaantumiseen ajan mittaan. Ulkoilla Pimu pystyy kuitenkin normaalisti tästä ajoittaisesta vaivasta huolimatta ja nauttii pitkistä metsälenkeistä. Ne tosin tehdään pääosin liinassa, koska hän omaa myös hyvin vahvan riistavietin. Selän ja lonkan vuoksi hän ei myöskään ole rankempiin harrastuksiin (esim. agility) sopiva.
Uudessa kodissa vahvahermoinen ja rauhallinen koirakaverikin voisi olla hyvä, mutta ehkä mieluummin uros.
Uuden kodin löytyminen ei ole kiireellinen asia ja on tärkeää, että uusi koti on juuri täydellinen Pimun tarpeisiin. Olen valmis keskustelemaan ja tapaamaan useampiakin perheitä ja tarvittaessa useaankin kertaan. Asiasta voidaan ensin viestitellä ja soitella, kaikessa rauhassa miettiä puolin ja toisin, kunnes on molemmilla osapuolilla varmuus siitä että ajatus tuntuu oikealta.
Pimua en näkisi kaupunkikoirana, vaan mieluummin rauhallisemmassa ympäristössä jossa ärsykkeitä ei riitä joka mutkaan. Pikkulapsiperheeseen en koiraa luovuta, vaikkei lapsia tavatessa olekaan mitään ongelmia koskaan ollut. Lisäksi odotan uudelta emännältä/isännältä koiranlukutaitoa, kärsivällisyyttä ja tällaisen omalaatuisen tyypin ymmärtämistä myös niissä haastavissa (lenkkeily)tilanteissa.
Mikäli kiinnostus heräsi, kerron mielelläni lisää.
mimakonpwd@gmail.com tai 045 2320751/Mia








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti